Tultiin paikan päälle vasta joskus neljän maissa ja itse ranta menee jo kuudelta kiinni. Käveltiin kuitenkin mäki alas turkoosin rannan luokse ja H säntäsi jo innoissaan kohti koralleja snorkkelit heiluen. Minä jäin rannalle kököttämään ja ottamaan epätoivoisesti aurinkoa, niinkuin muinakin päivinä. En jotenkin ollut koskaan älynnyt snorklauksen hehkuttamista, olen pääasiassa ollut kalojen kanssa tekemisissä likaisissa järvivesissä kun joku limanuljaska on vahingossa osunut jalkaani ja olen sännännyt kirkuen pois vedestä. En siis ollut mitenkään innokas menemään veteen, enkä jotenkin osannut uskoa, että sieltä löytyisi mitään jännää.
Innostuttiin sitten tuosta snorklaushommasta todella ja koska meillä ei ollut enää autoa, niin päätettiin ottaa bussi kyseiselle rannalle. Täällä busseilla liikkumiseen saa käyttää aika paljon aikaa, nimittäin bussiaikatauluista ei ole mitenkään helppo saada selvää. Löydettiin kuitenkin vihdoin ja viimein oikealle pysäkille ja lähes tunnin odottamisen jälkeen bussi tuli ja nappasi meidät kyytiin.
Mentiin sitten viettämään pientä picnic päivää rannalle, mukana meillä oli eväinä kasa hedelmiä ja parhampia macaronseja mitä oon koskaan maistanut. Harri taas hyökkäsi heti korallien luokse lillumaan snorkkeleidensa kanssa, itse kun ensin lämmittelin auringossa, että tarkenin mennä uimaan meriveteen.
Pienen alku jännityksen jälkeen kuitenkin aloin päästä vauhtiin ja mitä enemmän kaloja tuli vastaan ja mitä värikkäämpiä ne oli, niin sen enemmän innostuin lillumaan korallien läheisyydessä. Meillä meni päivä tuolla rannalla äärettömän nopeaa ja onneksi saatiin vielä mahdutettua snorkkelit matkalaukkuun, joten seuraavassa kohteessa päästään varmaan näkemään vielä värikkäämpiä kaloja ja toivottavasti myös värikkäitä koralleja!
