VIIKON PÄÄSTÄ KOTIIN

50 päivää reissua takanapäin, tuntuu toisaalta, että aika on mennyt todella nopeasti, mutta sitten taas tuntuu, että siitähän on ikuisuus, kun viimeksi on ollut kotona. Ensi viikon tiistaina kuitenkin meidän viimeinen lento laskeutuu Helsinki-Vantaan lentokentälle ja sit olis maapallo kierretty ympäri. En tiedä oikein mitkä fiilikset silloin tulee olemaan, mutta tällä hetkellä fiilikset on vähän sekavat. Toisaalta kotiinpaluu ahdistaa, toisaalta taas odotan Suomeen pääsyä koska onhan se aika ihana ajatus, että kaiken omaisuuden ei tarvitse mahtua matkalaukkuun, saa ihan terveellistä suomalaista ruokaa (ja myös epäterveellistä irtokarkkia ja suklaata), pääsee halimaan omia rakkaita koiria ja pääsee vihdoin harrastamaan liikuntaa.

Ahdistusta kuitenkin tuo se, mistä tilanteesta tänne reissuun on lähdetty. Halusin lähteä kauas kaikesta ja vähän pidemmäksi aikaa, jotta saisin vähän selkeyttä elämääni ja siihen, mihin suuntaan lähden sitä viemään ja miten voisin tehdä elämästäni vieläkin parempaa. En nimittäin haluaisi enää liiallista suorittamista elämääni, kiireessä juoksemista tai muutenkaan liiallisena stressipallona säntäilyä edes takaisin. Haluaisin jatkaa elämää samalla fiiliksellä kuin täällä - ilman turhia aikatauluja ja että jokaisen päivän saa aloittaa aina innoissaan. Tiedän, ettei matkustelu voi jatkua loputtomiin ja välillä on oikeasti kiva myös palata kotiin. En yhtään tiedä vaan millainen fiilis siellä kotona oikeasti iskee, olenko stressannut tätä kotiinpaluuta ja kehittänyt päässäni että siellä odottaa joku mörkö, vai vaihtuuko fiilis ihan erilaiseksi, kun matkalaukut on saatu purettua ja saa taas jatkaa normaalia arkea?

OSAKA & NARA

Arvatkaa mitä! Kamerani ei suinkaan ole päässyt korjaukseen vielä enkä ole hakenut uutta kaupasta, vaan päätin kovalla sinnikkyydellä jatkaa kuvaamista, vaikken tiedä yhtään mitä kuvaan. Tässä kuitenkin Narassa otettuja kuvia, jossa käytiin eilen päiväretkellä! Okei, kuvaaminen on tosiaan melko haastavaa, koska ei yhtään tiedä millaisia kuvista tulee, minkä valoisia ne on jne, mutta yllättävää, että muutama onnistunut otos sieltä kuitenkin löytyi! Muutenkin olen superiloinen näistä kamerakuvista, koska jotenkin tuntuu, etten ole yhtään tyytyväinen noihin puhelimella otettuihin kuviin, onhan nämä huomattavasti parempi laatuisia.

Nara oli yllättävän söpö pieni kaupunki, jonne lähdettiin käymään täältä Osakasta. Junalla matka kesti jonkun puolisen tuntia, eikä tuonne peura paikkaan ollut kovinkaan pitkä matka kävellä juna-asemalta. Peurojen syöttämisen ja silittelyn lisäksi kierreltiin muutamilla temppeleillä, yritettiin onkia meille pehmolelua sellaisesta pelikojusta ja käytiin ottamassa yhteiskuvia purikura-kuvauskopissa!

Naran lisäksi ollaan oltu kolme yötä Osakassa ja ollaan lähinnä kierrelty ympäriinsä eri paikoissa. Täällä shoppailu- ja ruokailumahdollisuuksia tuntuu olevan äärettömän paljon! Meistä molemmat on aina ensin vähän skeptisiä uusien ruokapaikkojen suhteen, mutta ollaan muutamaan otteeseen kuitenkin käyty japanilaisessa ravintolassa tilaamassa ruokaa ilman, että ruokalistassa lukee sanaakaan englantia ja saatu tosi hyvät ruoat!

Huomenna taas napataan juna ja lähdetään kohti Hiroshimaa, jossa vietetään pari päivää ennen Tokioon paluuta! Meidän reissu kestää enää viikon verran, jotenkin outo ajatus lähteä takaisin kotiin täältä..

JAPANI KUULUMISET

Viimeiset kolme päivää ollaan reissattu Japanissa - Tokiossa, Kiotossa ja nyt tällä hetkellä ollaan Osakassa. Meillä on junaliput viikoksi, joten aiotaan reissata pitkin Japania ja sitten lopuksi vietämme vielä aikaa Tokion päässä ennen kotiinpaluuta.

Näin parin päivän kokemuksella Japani on vaikuttanut todella mielenkiintoiselta maalta, mutta on täällä kyllä noin kuukauden hellejakson jälkeen melko kylmä! Heti tänne tullessa suunnattiin takkikaupoille ja samalla tuli shoppailtua muitakin juttuja, ostosmahdollisuudet näyttäisi olevan täällä melko huikeat! Shoppailun lisäksi ollaan bongailtu japanilaista arkkitehtuuria, geishoja, käyty syömässä japanilaisessa ravintolassa ja saatu tilata ruokaa ilman että tietää yhtään mitä tilaa (söin myös ensimmäistä kertaa elämässäni puikoilla!) ja löydettiin myös yksi kukkiva kirsikkapuu!

Täällä kuvaillaan nyt pelkällä puhelimella, koska kamera pääsee huoltoon luultavasti vasta Suomen päässä. Puhelimella kuvailu tuntuu vaan jotenkin todella kömpelöltä, eikä kuvia tule napsittua ihan samalla tahdilla kuin mitä kameralla tulisi, mutta jotain matskua yritän kuitenkin saada aikaiseksi tänne!