-->

2018/02/15

MILLAINEN OLIN LAPSENA?

Lapsuusaikoja on aina välillä hauska muistella, sitä miten huoletonta se elämä silloin olikaan ja miten sitä onkaan tullut muututtua siitä pienestä takkupäisestä riiviöstä! Albumien kätköstä löysin muutamia lapsuudenkuvia, joita katsellessa muistikin millainen rämäpää olen ollut pienempänä. Juuri sellainen, joka tekee juuri niinkuin huvittaa!

Olen kasvanut suurella maatilalla, lehmien ja muiden eläinten ympäröimänä. Elämässäni ei ole yhtäkään päivää ilman mitään kotieläintä tai lemmikkiä. Harrastuksiini tuolloin pienempänä kuului ehdottomasti karkailu, mönkijällä ajelu, pehmolelujen keräily, ratsastus ja kaiken maailman seikkailut. Yllätin varmasti kaikkia perheenjäseniämme useasti monenlaisilla tempuilla, kuten vetämällä kaikki jauhot alas keittiön kaapeista ja sotkea veljeni kanssa itsemme siihen jauhopölyyn. Tai sitten järjestin mummulleni ja papalleni usean tunnin sirkusesityksiä ja juotin kermaan tehtyä kaakaota.

Ja ykkösharrastus nimenomaan taisi juurikin olla tuo karkaaminen, kerrankin lähdin karkuun äitini luolta meidän "suuressa" kauppakeskuksessa. Äitini sitten löysi hetken kuluttua minut ruokakaupassa, pienen ostoskärryn kanssa jossa oli kaljapullo ja makkarapaketti! Lähdin myöskin Tessu koiramme kanssa katsomaan sorsia mökille ja jäin kumppareistani kiinni peltoon ja Tessu menikin sitten kotiin hakemaan apua hahah!

Silloin kun olin pieni, asuimme kotona, siskoni, isän ja äitini kanssa. Siskoni kanssa ihan lempparileikki meillä oli että tehtiin meidän olohuoneeseen suuri maja ja Hanna siskoni oli sitten Husky koira ja mä olin Yorkshirenterrieri Anna. Meillä ei kauheammin barbeja näkynyt leikeissä, ainoastaan roikkumassa verhotangossa hiuksistaan hammaskeijun tehtävissä. Kaikki eläimet olivat meillä aina tärkeässä roolissa, kuten entinen Sakari kissamme, jota puin joka päivä vaatteisiin. Sakari päätti sitten näiden leikkien jälkeen kadota.. :D

Elämäni pienenä on todellakin ollut huoletonta, eikä mulla juurikaan ollut sääntöjä. Huoneeni oli aina pommin jäljiltä, ei ruoka-aikoja, ei kotiintuloaikoja eikä karkkipäiviä. Mummulassa oli aina jäätelöä ja naminamia mulle jemmassa.. Kavereita tuli mulle harvasen päivä, ajoimme pienellä mönkijällä viiden ihmisen kanssa, hypimme heinäladossa useita tunteja, pidin aina suuret synttärit ja kaikki mahdolliset Halloween bileet ja naamiaiset.

Vaikka minun ei ole koskaan tarvinnut osallistua kotitöihin, niin silti olen ollut aika bisnesälyinen pienestä pitäen. Mummullenikin kävin aina kysymässä, löytyisikö satasen hommia (huom, markka-aika! :D) sen lisäksi pidin pihakirppiksiä, soittelin puhelinluettelosta tuntemattomille ja kutsuin heitä pulla kahveille ja kirppistelemään. Myöskin hamsterikennelini kautta myin hamsterin poikasia kaikille kavereilleni.


Mitään tyttömäisiä asioitahan en arvostanut tuolloin pienempänä. Hiusten harjaaminen oli yksi pahimmista asioista mitä vaan pystyi tekemään ja ensimmäinen hiusväri jota mulle laitettiin, oli vihreää.. :D Lehmän sonnassa on myös tullut juostua varpaat paljaana, eikä ole yhtään haitannut vaikka vaatteet ovat sotkeutuneet.

Vaikka lapsuus on mennyt vähän villisti ja vapaasti, niin pääasiassa mulla on lapsuudesta hyviä muistoja. Olen saanut kuluttaa aikaa juurikin niihin tärkeisiin asioihin, jotka ovat mua kiinnostaneet. Nyt kyllä kun ajattelen, niin olisimpa joskus ollut ahkerampi lukemaan niihin kokeisiin ja tehnyt edes joskus läksyt.. Mutta ei koulunkäynti mua niinkään kiinnostanut, vaan enemmänkin se vapaa tekeminen, mitä ikinä keksikään. Tämä vapaa lapsuus on tuonut myös mulle myöhemmin paljon vastuuta ja olen oppinut kaiken kantapään kautta. Omistin 11-vuotiaana ensimmäisen hevosen ja oman tallin, joten olen oppinut ottamaan vastuuta eläintenhoidossa ja se on tuonut valtavasti oppeja elämääni. Olen itsenäistynyt jo todella nuorena ja oppinut kaikki asiat itse ja oppinut myös luottamaan itseeni. Jos minulla ei olisi tällaista lapsuutta ollut, niin tuskin elämäni olisi tällainen tällä hetkelläkään!

Pyysin vielä äidiltäni ja siskoltani tähän pienet tekstinpätkät, miten he muistavat millainen olin lapsena!

Äiti: " Iloinen, huoleton lapsi olit. Utelias, oma-aloitteinen. Tekevä ja touhuava. Karkailit, et kauas, mutta luotit itseesi eli et hätääntynyt jäädessäsi yksin. Takkupää, kekseliäs, täytitte Hannan kanssa kylpyammeen sammakonkudulla ja ilahdutit minua pesemällä keittiön lattian aika runsaalla vedellä.... "

Hanna: " Muistan sinut lapsena aikamoisena rämäpäänä! Ne kerrat kun tukka takussa kaahasit mönkijällä pitkin poikin kotipihaa ja peltoja, tai kun hypit kotona kulmien takaa sähisten eteen (ja se oli tosi noloa minulle teininä, kun oli kavereita kylässä)! Usein päätit myös muuttaa jonkun paikan järjestyksen niin että vanhat tavarat saivat lähteä vauhdilla! Se kyllä välillä vähän ärsyttikin, kun laitoit esimerkiksi aitassa paikat uuteen uskoon maalaten sinisellä värillä seiniin tai leikkimökissä sadepilviä kukkamaalausteni ylle :D Toisaalta tuo heittäytymistaitosi on jo lapsena sinussa ihastuttanut: kerkesit saada paljon aikaiseksi ennekuin siihen kerkesi väliin :D Ja siinä rämäpäisyydessäsi olet lähtenyt ennakkoluulottomasti mukaan minunkin hullutuksiini ja leikkeihini! "

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti