-->

2018/09/07

MIKSI PITÄÄ OLLA NIIN VAATIVA?

Varmasti moni lukijani jotka ovat lukeneet blogiani kauemman aikaa, tietää että olen melkoinen suorittaja ja tästä asiasta olenkin silloin tällöin kirjoitellut tänne blogin puolelle. Nyt viime aikoina olen kiinnittänyt huomiota omiin mielentiloihin ja tunteisiin. Mistä kaikki aina johtuu? Huomioni kiinnittyy päivittäin yhteen melko merkittävään asiaan - vaadin itseltäni koko ajan jotain, enkä tunne kauheasti sanaa lepo. En osaa tarkkaan sanoa, mistä vaativuus on alunperin lähtöisin, mutta luultavasti jostain lapsuuden ajoilta. Vaativuus ei kuitenkaan ole tullut itselleni mitenkään selkeästi, eihän vanhempani ole koskaan painostaneet missään opiskeluihin liittyvissä asioissa, uravalinnoissa tai eihän minua ole edes käsketty tekemään mitään kotiaskareitakaan. Sain elää villisti ja vapaasti, enkä edes tiennyt mitä stressaaminen on. Välillä kaipaan kyllä noita aikoja, kun osasi jotenkin olla vapaasti, ilman että koko ajan miettii mitä on jäänyt tekemättä siltä päivää.


Nykyään taas vaadin itseltäni jatkuvasti jotain. Puhelimeni täyttyy eri asioiden tehtävälistoista, hoida kaikki asiat ajoissa ja pidä kaikki mahdollisimman järjestyksessä. Vaikka toisaalta vaativuus on myös hyväkin puoli, niin samalla se on melko uuvuttavaa. Kun kaiken haluaisi olevan täydellisesti, mutta mikään ei kuitenkaan riitä. Tuskin edes olisin tyytyväinen, vaikka saisin kaikki asiat juuri niin täydellisesti kuin mitä toivoisin, koska sitten vaan siirtyisin taas seuraavan asian kimppuun.
Toisaalta taas olen kiitollinen siitä, että olen juuri näin järjestelmällinen mitä nyt olenkin, koska järjestely kuuluu elämääni ja on osa minua. Haluan, että saan hoidettua asiat kuntoon mahdollisimman helposti ja nopeasti, enkä halua, että keskeneräisiä töitä jää roikkumaan pitkäksi aikaa. Elämä on helpompi pitää hallinnassa, kun tekee asioita yksi kerrallaan valmiiksi. Vaativuus kuitenkin näkyy elämässäni niin, että en osaa kauheasti viettää stressittömiä hetkiä tai levätä rauhassa, vaan haalin itselleni koko ajan jotain uutta hommaa lisää. Kotonakaan en voi edes kuvitella sohvalla löhöämistä, ennen kuin kaikki kotiaskareet ovat tehty, enkä nää mitään lojuvia tiskejä odottamassa keittiössä.

Toppi Nelly | Shortsit Bikbok | Kengät Kappahl | Laukku Louis Vuitton 

Nyt kuitenkin olen halunnut tehdä muutosta tähän asiaan - haluan oppia nauttimaan enemmän elämästä, vaikka kyllä silloin tällöin osaan nauttia ja elää stressitöntä elämää edes hetken ajan. Haluaisin kuitenkin oppia, ettei itselleen tarvisi olla niin ankara. Vihollinen tosiaan on siellä omien korvien välissä, joka aiheuttaa liikaa paineita tässä elämässä. Nyt todellakin aion opetella nauttimaan elämästä ilman liiallista täydellisyyden tavoittelua. Jos en jaksa jonain päivänä tehdä jotain mitä olen suunnitellut, niin silloin saan ottaa aikaa itselleni ja viettää aikaa rentoutuen, kuten lenkkipolulla tai omalla mökillä, kaikessa hiljaisuudessa ja rauhallisuudessa. En myöskään listaa enää siihen tehtävälistaan kaikkia mahdollisia pikkujuttujakin, etten kokisi niistä liikaa stressiä. Aion myös keskittyä tekemään asioita, joita todella haluan ja mistä nautin, ilman että mietin senkin olevan sitä jatkuvaa suorittamista.

Elämä on tässä ja nyt, joten nautitaan siitä ja jätetään turhanpäiväiset suorittamiset ja stressaamiset vähemmälle!

Näihin tunnelmiin, oikein mukavaa ja rentoa viikonloppua!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti