2020/10/22

SYKSYN KUVIA PUHELIMEN KÄTKÖISTÄ


Long time no brown eyes! Ne jotka on seuranneet tätä blogia jo 2011 vuodelta niin muistaa ehkä, että käytin nuorempana jatkuvasti ruskeita piilareita. Tykkään kyllä edelleen ruskeista silmistä mutta nyt nämä piilarit ei tule ihan jokapäiväiseen käyttöön! 

 Ihasteltiin ruskaa kun vietettiin möksä viikonloppua Konneveden perukoilla! Edelleen ihmettelen miten lämmin ja hyvä keli meille sattuikaan, nyt kun saa taas kyyhöttää visusti viltin alla sohvalla kun ulkona sataa välillä räntää ja välillä vettä. 

Lisää ruskakuvia omilta kotihoodeilta, niin kivat värit! 

Meidän mökkiviikonloppuun kuului niin uimista järvessä, paljussa lillumista mutta myös vähän soutelua!

Parin viikon takainen sisustusreissu jossa kierrettiin vähän erilaisia sisustusliikkeitä! Itselleni ei tarttunut muuta matkaan kuin Pontsolle uusi lelukori mutta sain niin paljon uusia sisustusideoita joita olisi ihana päästä toteuttamaan!

Nyt olen alkanut ottamaan palautumishetkiä jokaiselle päivälle ja pyrinkin joka aamu viettämään puolen tunnin laiskotteluajan ennen töihin lähtöä. Niin kiva viettää vähän hitaampia aamuja.

Sisustusreissulla poikettiin myös vaatekauppaan ja nyt vähän harmittelen, kun en ostanut tuota perus kauluspaitaa. En yleensä raaski ostaa mitään mun "ikuisuus ostoslistalta", koska jotenkin vitkuttelen normaalien/perus vaatteiden ostamista vaikka niitä juurikin tarvisi useassa asussa :D 

Ja mä niin haaveilen saavani vielä joskus tuollaisen apinavalaisimen!

Kuvaushommat done! Viime aikoina töissä mulla on ollut paljon kuvausjuttuja, somesisällön suunnittelua ja paikasta toiseen juoksemista.

Sunnuntaina yritettiinkn mennä kahvilaan näpyttelemään koneella (tämäkin postaus oli tarkoitus julkaista silloin) mutta 10 vuotta vanha Macbookini ei suostunut millään lataamaan yhtään kuvaa vaan oli järjettömän jumissa kokonaisen tunnin verran. Pitäisi ehkä alkaa miettiä uuden läppärin hankintaa?

Sali peilipose ja hissi peilipose! Nyt olen saanut käytyä salilla pari kertaa viikossa, joka on ollut selkeästi parempi, kun viime keväänä kävin helposti 5 kertaa viikossa ja se tuntui vähän liialliselta. Vähempikin siis riittää ja salin lisäksi tulee kuitenkin liikuttua muillakin tavoilla. 


2020/10/11

SUNNUNTAIFIILIKSIÄ


 

Mun sunnuntai on sisältänyt tähän mennessä 12 tunnin yöunet, avokado toastit aamupalaksi, vähän töitä ja myöskin huonekalusuunnittelua (tällä kertaa ei itselle!), lohipastan tekoa (joka muuten jäi vaiheeseen tuohon hellalle :D) ja kuvien muokkailua. Tykkään jotenkin superpaljon sunnuntaista, ne on sellaisia viikon hölläyspäiviä milloin ei tarvitse kiitää joka paikassa ja voi ottaa aikaa omille jutuilleen. 

Ennen mulla herkästi täyttyi kalenteri joka päivälle ja nautin jotenkin siitä, että näin miten paljon kaikkea oli meneillään. Palautuminen oli ihan täysi huuhaa juttu ja ajattelin, että näillä hyvillä unenlahjoilla tämäkin maantiekiitäjä pysyy vauhdissa. Nyt kuitenkin kesällä koin olevani todella väsynyt ja väsymys ei meinannut loppua millään ja mikään ei oikein kiinnostanut. Tuollaisia fiiliksiä aina välillä saattoi tulla aiemmin mutta ne eivät kestäneet kuitenkaan viikko tolkulla. Ihmettelinkin apeaa fiilistä ja syyksi löytyi niinkin ilmiselvä juttu kuin työuupumus (itse kutsuisin tuota elämänuupumukseksi, sen verran kuitenkin olen tukkinut kalenterini täyteen aina töiden lisäksi viimeiset 15 vuotta).

 Ensimmäisenä tietty ajattelin, että miksi sen uupumuksen piti tulla juuri kun kesä oli alkanut, miksei vaikka marraskuussa millon voisin ihan hyvin makoilla vaikka kuukauden? Jouduin oikeastaan pistämään kaikki kesämenot hyvin vähälle ja mennä vaan ihan oman fiiliksen mukaan. En myöskään ole koskaan opetellut palautumista muulla tavalla kuin nukkumalla, joten töiden jälkeen vedinkin unta palloon parhaimmillaan sen 12 tuntia päivässä ja siinä se kesä lähinnä menikin. 

Loppukesästä kun väsymys alkoi jo vähän helpottaa niin aloin opetella palautumaan muutenkin kuin nukkumalla. Raskaat salitreenit vaihtui kävelylenkeiksi ja jooga hillumiseksi kotona mutta yllättäen ne ei tuntunutkaan jatkuvalta suorittamiselta vaan ihan mukavalta. Jossain vaiheessa aloinkin huomata, että odotin jo töissä sitä, että pääsen kotiin tekemään jotain joogaliikkeitä tai venyttelemään, ihan vaan nollaamaan aivot ja pitämään huolta itsestäni. 

 Nyt viimeisen kuukauden aikana oma jaksaminen alkaa taas olla normaalitasolla, niin olen silti pyrkinyt pitämään palautumisen mukana jokapäiväisessä elämässä.  Vaikka suurinosa kaikista jutuista mitä keksin arkeeni on mieluisia, niin niiden ohella on myös muistettava levätä ja antaa mielen palautua, tarkoitus ei kuitenkaan ole hypätä takaisin samaan oravanpyörään. Omista rutiineista ja palautumisesta on tullut niin mieluisia että voisin kuulua jo johonkin eläkeläisklubiin kun olen valmis menemään nukkumaan 9 jälkeen ja aamut olis kivointa aloittaa aamu-uimisella hahah. Mutta pääasia, että elämässä pysyisi pääasiassa sellainen kiva fiilis, eikä joka asiaa tarvisi olla suorittamassa hampaat irvessä! 

 Tällaista sunnuntaihöpinää tällä kertaa, vähän jotenkin tuntuu oudolta kirjoitella tänne mitään sen ihmeellisempää kun siitä tuntuu olevan niin pitkä aika kun on kirjoitellut tällaista ja muutenkin viime aikoina olen kokenut sellaista ihme fiilistä, etten kauhean mielelläni jakaisi enää omaan elmään liittyviä juttuja someen, vaikka sitä on tehnyt jo vuosia! Nyt kuitenkin nappaan tuon lohipastan ja menen sohvalle kyyläilemään Kardashien elämää ;-)



2020/10/05

30TH BIRTHDAY PARTY

 

Kurkkaus vielä lomaviikolle jolloin vietettiin rento viikonloppu keskellä metsää kaveriporukalla kun juhlittiin H:n kolmekymppisiä! Ihan hassua ajatella, että nyt aletaan jo viettämään kaikkien kolmekymppisiä kun tuntuu, että just hetki sitten ollaan vietetty niitä parikymppisten synttäreitä hahah. Omiin pirskeisiin on vielä pari vuotta aikaa, mutta olen tietty jo ehtinyt vähän suunnitella millaiset juhlat järjestäisin!

Näissä synttärisuunnitelmissa tuli ihan pari muuttujaa ja Italian villa vaihtui mökkiviikonloppuun Konnevedellä. Synttäreillä mm. järjestettiin aika epämääräiset Olympialaiset, paljuiltiin ja käytiin myös keskellä yötä uimassa järvessä! Vaikka jouduttiinkin vaihtaa tähän vaihtoehto B:hen niin oli kiva viettää lepponen mökkiviikonloppu, joka sopi itselleni ainakin todella hyvin! Muutenkin oma bilehile vaihe alkaa olla selkeästi takanapäin ja vietän mieluummin tällaisia viikonloppuja kavereiden kanssa kuin vaikka lähtemällä baarikierrokselle. 

Viime viikonloppu taas meni hoidellessa pääasiassa muutamia juttuja, kävin laittamassa mökin talvikuntoon ja samalla vähän haaveilin, että ensi kerralla mökille tullessa aloitettaisiin pieni mökkiremppa. Muuten oikeastaan käytiin vain nappaamassa viimeiset syksyiset kuvat ennen kuin kaikki lehdet on varisseet pois puista. Jotenkin olen ollut tosi fiiliksissä tästä syksystä ja on ollut kivaa, kun on ollut energiaa kaikkiin omiin juttuihin eikä sitä perus kaamosmasennusta joka on tullut usein syksyn aikaan. Toivottavasti tää fiilis pysyis vielä nyt marraskuun räntäkelit saapuu ja päivät pimenee!

 


2020/09/22

LOMALLA KOTONA

 Dress NAKD | Jacket Zeeprafashion | Shoes Nelly.com | Sunglasses Gucci | Bag Chanel

Oikein kivaa tiistaita täältä sohvanperukoilta! Vietän toisiksi viimeistä kesälomaa näin syyskuussa ja loikoilen sohvanpohjalla läppäri sylissä ja yökkäri päällä hoidellen kaikenmaailman rästissä olevia asioita. Jos asiat olisivat menneet hiukan toisin, niin tällä hetkellä kurvailtaisiin Fiiatilla pitkin Italiaa. Keväällä tosiaan varasin matkan Lontooseen josta oli tarkoitus jatkaa matkaa Italiaan, mihin oltaisiin menty viettämään H:n kolmekymppisiä kaveriporukalla. Korona tosiaan pisti kaikki suunitelmat uusiksi jonka takia peruuntui kaikki ulkomaanmatkat tältä vuodelta. Onneksi synttäreitä voidaan juhlia täälläkin mutta voin sanoa, että odotin ehkä hiukan enemmän innolla näitä yllätyssynttäreitä Italiassa kuin perämetsässä olevalla möksällä hahah. Noiden matkarahojen takaisin saanti ei ole myöskään ollut ihan helpoimmasta päästä ja niitä saa varmasti odotella vielä vuoden loppuun saakka.

Synttärihuvittelujen lisäksi mulla ei ole mitään kesälomasuunnitelmia. Eilen kävin viettämässä kuvaustäyteisen päivän sekä kävin kokeilemassa uutta salia (jos salin vaihdolla saisi vähän uutta motivaatiota? :D) ja tänään hoitelen to-do listalla roikkuneita juttuja. Toisaalta on ollut kiva kun on saanut viettää tänä vuonna pari leppoisampaa lomaa pääasiassa kotona mutta toisaalta taas olen ikuinen maantienkiitäjä niin kaipaan myös sitä reissaamista. Tänä vuonna olen todellakin joutunut opettelemaan tätä paikallaanolemista ja toivon tosiaan, että oppisi hyväksymään elämäänsä myös pysähtymisen ja joutenolon!

 

2020/09/17

KAMERAKALUSTO VAIHTOON

Nyt kun ykkösharrastus eli matkailu on vähän bannissa, niin päätin alkaa pitkästä aikaa panostamaan kuvailuun! Kesän aikana olen halunnut juosta kamera kädessä ja kuvailla välillä jotain muutakin kuin itseä - oman pärstän tuijottelu jokaiselta kuvaruudulta ei ole mitenkään mieltä ylentävää kovin pitkään, varsinkin kun niitä kuvia on tullut napsittua viimeiset 14 vuotta :D 

Muutama vuosi sitten vaihdoin Canonin Olympuksen Pen versioon, joka toimi hyvin matkustaessa pienen kokonsa puolesta. Kuljetin tuota pikkukameraa mukanani nyt muutamat vuodet ja tykästyin tosissaan Olympuksen kameroihin mutta kaipasin kuitenkin vähän enemmän sitä perinteisen järkkärin tuntua.

 Uudeksi kameraksi päädyin hankkimaan Olympus OM-D E-M5 Mark 3 rungon sekä ensimmäiseksi "monikäyttölinssiksi" valikoitui Olympuksen m.zuiko 12-40mm f2.8 pro. Onnekseni uuteen kameraan käy myös tuon edellisen kameran vanhat linssit, joten toinen käytössä oleva objektiivi on 45mm. Ja näiden lisäksi tulisi vielä hankkia ainakin yksi pitempi putki, eli ei tässäkään harrastuksessa ostoslista heti lopu kesken.. :D Kamera on ollut nyt vajaa viikon verran käytössä ja keksin oikeastaan siitä vain plussia - ihan jäääärjettömän hiljainen, sopivankokoinen edelleen matkoille, kääntyvä näyttö, wifi yhteydet ja valovoimaisuus on myös todella hyvä! Nyt vaan kun pääsisin räpsimään kivoja syksyisiä kuvia niin voisin tulla jakamaan niitä myös tänne!


2020/09/16

KESÄLOMAREISSU NORJASSA

ltahämärässä bloggailu sängynpohjalla - aika parasta voisin sanoa! Kaivoin läppärin syliini ennen kun päätin mennä nukkumaan ja samalla muistinkin, että en ole jakanut blogin puolella mitään kuvia kesälomareissulta jolloin käytiin vähän extempore Norjassa!

Heinäkuussa tosiaan oltiin lähdössä Viroon mutta kovan tuuli laivalla ja matkapahoinvointi ei kuulostanut hyvältä yhdistelmältä, niin päätimmekin vaihtaa suuntaa ja lähteä ajelemaan Norjaan, aivan kuten muutkin suomalaiset tuntui tekevän! En ollut aiemmin käynyt Norjassa joten oli kiva vaihtaa kaupunkiloma vähän eräjormailuun ja asuntoautoelämään. Nyt siis olisi luvassa sekalainen kuvatulva tuolta ihanalta reissulta!

Ihan ensimmäinen kommentti Norjasta oli kyllä että vitsit mitkä maisemat. Heti kun päästiin Kilpisjärven rajan yli Norjan puolelle niin maisemat muuttui samantien ja muutenkin Norja vaikutti aika useassakin asiassa pikkasen paremmalta kuin Suomi. Määränpäänä meillä oli Lofootit ja ajettiinkin ihan niin pitkästi kuin tietä riitti. Paikan päällä olisi voinut olla todellakin paljon pidempään, meillä reissu alkoi sunnuntai iltana ja kotona oltiin seuraavana lauantai aamupäivänä.

Ajomatkaa kertyi reilut 3200 kilometria ja vaikka loma meni pääasiassa ajellessa, niin se ei haitannut juuri yhtään! Tosiaan maisemat oli niin hienot, että autolla oli ihan mieluisaa puikkelehtia mutkaisilla teillä vuorien välissä, välillä väistellen lammaslaumoja tai edessä juoksevia poroja.

Ihan ekana kun päästiin perille niin haluttiin tietty päästä kiipeilemään vuorille ja näkemään vielä kivempia maisemia. Suunnaksi otettiin Reinebringen, joka näytti Googlen mukaan olevan suht. helppo reitti 448 metrin korkeudessa. Mitä nyt muutama kiviporras kiivettävänä. Huipulle päästessä oltiin kiivetty reilut 2000 porrasta, jalat vapisten, hiki niskassa ihan henkihieverissä mutta maisemat oli todellakin tuon kiipeämisen arvoiset! Oltiin perillä joskus 2 aikaan yöllä, joten kesäyö oli tuolloin ihan parhaimmillaan ja vuoren päällä oli vain muutama ihminen meidän lisäksi. En ole koskaan aiemmin kärsinyt mistään korkeanpaikankammosta mutta tuolla yllättäen tuli jo vähän huimaava olo kun katsoi pystysuoran reunan yli.

Seuraavan päivän kohde olikin sitten Ryten, minne lähdettiin hiukan vapisevin jaloin, mitä nyt edellisestä porrastreenistä jäi pientä reisikipua! Onneksi Rytenille kulku oli hiukan tasaisempaa mutta matka oli huomattavasti pidempi kun joutui kipuamaan loivaa rinnettä. Täällä oli myös ihmisiä huomattavasti enemmän, oltiinhan tällä kertaa päiväsaikaan liikenteessä. Vuorikiipeilyjen ja kuvailujen jälkeen lähdettiin lähistölle satamaan pitsalle ja sen jäkeen kuikuilemaan uutta yöpymispaikkaa joka löytyikin ison rannan vierestä. Kello oli varmaan 11 illalla kun päästiin perille (meillä oli hiukan erikoiset vuorokausirytmit kuin muilla reissaajilla :D) mutta sitten tuli niin kiva auringonlasku, että oli pakko lähteä vielä kuvailemaan rannalle! Saatiin myös ehkä muutama kummaksuva katse kun päätettiin kuvailla uimapukukuvia ja lämpöasteita oli ehkä 15 maksimissaan. Muut matkustelijat olivat kietoutuneena neuleisiin kun me taas näytettiin siltä, että oltaisiin matkattu aurinkorantojen helteeseen, heh.

Tällainen pikainen reissu Norjassa tuli heitettyä - toivottavasti pääsisi käymään jossain vaiheessa vähän paremmalla ajalla! Vaikka olenkin aika vannoutunut kaupunkilomien ystävä niin oli kiva päästä tällaiselle erilaiselle ulkomaanreissulle. Ehdoton juttu tuolla matkalla oli myös asuntoauto ja nyt olenkin haaveillut oman matkapakun hankinnasta ja tuunaamisesta (Kleinbus on ollut ikuinen haaveeni, vitsit olis siisti matkailla sellaisella!) 

Nyt kuitenkin laitan tämän matkapostauksen pakettiin ja lähden untenmaille. Mikäli satut eksymään vielä tänne blogin puolelle niin olisi kiva kuulla siitä! Jotenkin omaan blogiin kirjoitteleminen tuntuu vaan parhaimmalta kun tämä sivusto on aina jotenkin täysin oma paikka fiilistellä ja postailla mitä ikinä keksiikään. 

2020/09/09

SOMEÄHKY

Siitä on varmasti jo ikuisuus kun olen viimeksi avannut Bloggerin sivuston. Välillä en edes meinaa muistaa koko blogin olemassaoloa, mikä tuntuu aika oudolle, onhan tämä kutenkin kulkenut lähemmäs 9 vuotta mukana elämässä! Viime aikoina olen kuitenkin ehkä keskittynyt enemmän toisiin somekanaviin, kuten Instagramiin ja Tiktokkiin.

Olen viettänyt puolet elämästäni selaillen useita eri ruutuja. Kaikki on alkanut aikoinaan Habbohotellista, siitä ollaan pompattu IRC-Galleriaan, ii2:seen, Myspaceen, Facebookiin, omaan blogiin, Instagramiin, Snapchattiin ja Tiktokkiin. Some on siis kuulunut elämääni aktiivisesti ihan teini-iästä lähtien.

Olette varmasti kuulleet miten vanhemmat ihmiset muistelee niitä vanhoja hyviä aikoja? Itsekin taidan kuulua nyt noihin vanhuksiin, kaipaan nimittäin sitä vanhaa huoletonta somemaailmaa ilman turhia paineita ja muihin vertaamisia. IRC-Galleriassakin otettiin peilikuva niin, että jokainen tarha siinä peilissä näkyi ja luultavasti vielä roskapussit taustalla. Ja kuvan kruunaa vielä se ihana salamanvälke, mikä siitä pokkarikamerasta silloin tulikaan. Olen kyllä siitä iloinen, että kuvat ovat nykyään todella inspiroivia ja kehittyneet noilta ajoilta, mutta kaipaisin someen enemmän sitä aitoutta, mitä tuolloin oli. Tiedän myös, että silloin somemaailmassa oli omat varjopuolensa kuten itse muistan niiltä ajoilta aika koviakin nettikiusaamis tapauksia.

Viimeiset pari viikkoa olen pitänyt vähän matalampaa profiilia somekanavissa ja olen halunnut miettiä, miksi oikeasti päivittelen somea. Olen aina rakastanut kuvailla ja somekanavat ovat toimineet itselleni inspiraation lähteenä ja sinne olen myös voinut itse julkaista niitä kuvausreissulla napattuja ruutuja kameranrullalta. Tykkään myös kun somen kautta on löytänyt uusia tyyppejä joiden kanssa on voinut jutella ja samaistua eri juttuihin. Kaikista eniten olen tykännyt kuitenkin varmaan omasta blogista josta on saanut luoda juuri sellaisen kun on halunnut ja tätä on voinut päivitellä päiväkirjamaisesti. Nykyään kuitenkaan tätä ei tule niin helposti päiviteltyä, koska postauksien suunnittelu ja julkaisu vie niin paljon aikaa päivästä. Ei siinä, kyllä ne Instagram postaukset ja Tiktok videot vie myös tuntitolkulla aikaa, mutta jotenkin ne tuntuu jollain tapaa helpommalta ja niitä myös ihmiset enimmäkseen seuraa, koska siihen ei mene yhtälailla aikaa kuin vaikka blogitekstin lukemiseen.

Nykyajan kiiltokuvamainen somemaailma on alkanut todella kyllästyttämään ja oli jotenkin ihana tulla päivittelemään tätä "vanhaa kunnon blogia", joka on ja pysyy aina juuri sellaisena kuin itse haluan sen pitää. Instagram tuntuu olevan nykyään vaan kilpailukenttä jossa kilpaillaan kellä on hienoin elämä ja kuinka paljon seuraajia kelläkin on. Miksi ylipäätänsä meidän elämän pitäisi pyöriä joidenkin seuraajamäärien ympärillä?

Tämä kirjoitus oli nyt vähän extempore, mutta ihana avata pitkästä aikaa 10 vuotta vanha Macbook ja kirjoitella tänne omia ajatuksia. Ehkä tulen kirjoittelemaan joku päivä taas uusiksi muita kuulumisia!


2020/05/02

VAPPUPIKNIK



Ihanaa viikonloppua sinne ruudun taakse! Kiva kun tästä blogista on tullut itselleni vähän rennompi paikka ja tänne tulee kirjoiteltua ajankohtaisia postauksia aina silloin kun huvittaa, ihan siis kuin ennen vanhaan!

Nyt on ollut pidempi viikonloppu ja se selkeästi tekee hyvää kun kerkeää välillä olemaan edes vähän paikallaan. Aluksihan mulla oli pieni vappumasennus, tänä viikonloppuna oli kuitenkin tarkoitus viettää meidän tupareita. No can do, tuparit jäi pitämättä ja eiköhän ne ehditä viettää myöhemminkin. Vapuksi ei siis ollut yhtään mitään suunnitelmia mutta onneksi viime hetkellä niitä tuli keksittyä! Vappuaattoa ei tullut vietettyä mitenkään erikoisesti kuin ruokakaupassa pyörien ja kotona hengaillen. Perjantaina kuitenkin aamu alkoi brunssilla ja sen jälkeen lähdettiin vielä tyttöjen kanssa (hiukan kylmälle) piknikille ja kuvailemaan! Illasta vielä tuli hengailtua kotona ja oltua vaan mikä tuntui kyllä tosi hyvältä.

Nyt muutenkin on aika chilli viikonloppu tiedossa - pääasiassa koneella tehtäviä juttuja, muutamia kuvailuja olisi mielessä ja sitten luultavasti ulkoilua tuolla kivassa säässä!


2020/04/15

PUHELINKUVIA MAALIS/HUHTIKUU

Heippa taas blogin puolelle! Nykyään läppärin kansi meinaa aueta vain työpöydän äärellä ja kotona näpyttelenkin puhelinta. Tämä korona-aika on tuonut sen vanhan kunnon someaddiktin takaisin kun töiden jälkeen on niin paljon aikaa vaan olla. Iphoneni ainakin huomautteli asiasta, että keskimääräinen ruutuaika alkaa olla 5 tuntia päivässä, hups. Sosiaalinen elämäni on tällä hetkellä todellakin tuolla puhelimessa, no can do :D Jotain hyvää kuitenkin - olen myös pyrkinyt kaiken Tiktok videoiden ja Instagramin selailujen keskellä opiskella uusia juttuja.

Nyt kuitenkin kurkkaus pitkästä aikaa puhelinkuviin - vielä kun puhelimeni näytöstä näkee jotain läpi ja kamera on käyttökelvollinen, viime aikoina nimittäin puhelimeni on saanut iskuja aikalailla ja molemmat näytöt meinaa olla aika pirstaleina.. Omistin ennen panssarilasin puhelimessa mutta onnistuin hajottamaan näytön sen altakin - not good! Nyt harkitsen ostanko huollosta uuden samanlaisen puhelimen vai upgreidaisinko uuteen Iphoneen. Vähän nimittäin houkuttelisi se uusin Iphone, mutta suolainen hinta taas ei kauheammin houkuttele (eikä myöskään se, että tiedän miten nopeasti siinäkin on näyttö pirstaleina, olisko vinkkejä tähän miten pitää puhelin ehjänä?)

Puhelimeni muisti meinaa täyttyä nykyään videopätkistä mutta löytyi sieltä muutamia kuviakin, pääasiassa niitä on kyllä räpsitty hississä tai lenkillä. Ihme, että sain tähänkin postaukseen jotain muitakin kuvia! Kävin yksi päivä räpsimässä kuvia puhelimella jalustan kanssa joka oli yllättävän kivaa ja tätä yksinkuvailua olenkin yrittänyt opetella viime aikoina enemmän. Sitten myös pakolliset hehkutukset tuosta lehtikaalipitsasta, ihan järjettömän hyvää!! Resepti löytyi Tiiu Piretin blogista ja vaikka olin aluksi todella skeptinen niin tästä tuli heittämällä yksi lemppariresepteistä. 

Eli viime päivät on oikeastaan sisältänyt töitä, kotona hengailua, Netflixiä, Tiktok videoiden/Instagram videoiden suunnittelua ja tekemistä, lenkkeilyä ihanissa maisemissa, uusien reseptien kokeilua, viiniskypeilyä, siivoilun välttelyä, kotitreenejä hampaat irvessä (kaipaan salille aikalailla!), uusien matkojen haaveilusta ja kuvailua kuvailua ja lisää kuvailua. Aika kuluu kyllä hyvin eikä tylsää ole kerennyt tulla vielä, välttelen myös sitä virallista to-do listaa kuten aina.. 

Tällaista korona-arkea siis tänne! Pyritään pysymään terveenä ja otetaan ilo irti asioista mistä pystytään 



2020/04/10

UUSI KOTI ON VALMIS!

Muistin hetki sitten, että en ole kirjoittanut tänne blogin puolelle juurikaan mitään postauksia meidän uudesta kodista, ainoastaan tämän makkariin liittyvän postauksen milloin meidän koti olikin vielä ihan vaiheessa. Instagramin puolella seuraavat ovatkin ehkä saattaneet törmätä asuntokuviin tai IGTV:n puolella tehtyyn asunnonesittelyvideoon. Nyt kuitenkin ajattelin myös julkaista näitä kuvia täällä blogin puolella kun tänne saa laitettua usreamman kuvan kerrallaan.

Rempattiin tosiaan meidän asuntoa tammi-maaliskuun välillä. Suurin osa remontista tehtiin jo tammikuun aikana kun muutimme tänne sitten loppukuusta. Rempassa uusittiin lattia, kaadettiin yksi seinä, rempattiin keittiö, seinät maalattiin ja kylpyhuoneeseen vaihdettiin kalusteet ja hanat. Muutamien materiaalien kanssa oli pientä viivästystä, joten asuimme vähän keskeneräisen keittiön kanssa pari viikkoa ja lasiseinä valmistui maaliskuun puolella. Nyt sitten viime viikolla saimme tehtyä asuntoon lopputarkastuksen ja vihdoin voi sanoa, että remppa olis tältä osaa valmis! Ehkä joskus tulevaisuudessa sitten aloittaa kylppärin purku, mutta onneksi siellä oli neutraalinväriset pinnat, joten niiden kanssa pystyy elämään vielä jokusen vuoden. 

Olen kyllä ollut supertyytyväinen tähän asuntoon ja etenkin tähän sijaintiin. Lenkkimaisemiin ei tule luultavasti koskaan kyllästymään, sillä järvi on ihan vieressä. Odotankin jo innolla kesää kun pääsee uimaan sekä suppailemaan suoraan tuosta takapihalta! Nyt kuitenkin päästän teidät katsomaan miltä meidän asunto nykyään näyttääkään!